Curlyn mediakasvatuspajat: Sanoilla vaikuttaminen

Curly ry järjesti keväällä 2017 toiminnallisia mediakasvatuspajoja eri puolella Helsinkiä. Yksi pajoista käsitteli sosiaalista mediaa ja vihapuhetta.

nettiin 1

Nuoret eivät enää välttämättä käytä somekanavia kuten Facebookia. Silti kaikilla on netissä kiusaamisesta ja vihapuheesta runsaasti kokemuksia.

”Toisia yhdistävä tekijä voi olla yhdelle loukkaus.” Näillä sanoilla aloitettiin Curlyn Sanoilla vaikuttamisen pajat, joissa käsiteltiin toiminnallisten harjoitusten ja keskustelun kautta nuorten sosiaalisen median käyttöä ja siellä esiintyvää vihapuhetta ja kiusaamista. Kolmessa helsinkiläisessä koulussa järjestetty, kahden oppitunnin mittainen paja keräsi lähes 50 osallistujaa, jotka olivat iältään 15-29 -vuotiaita. Pajojen tavoitteena oli vahvistaa nuorten monilukutaitoa ja purkaa mahdollisia mediatraumoja sekä tarjota tietoa tekijänoikeuksista ja some-etiketistä. Yllättävää oli, että kaikki nuoret eivät enää käytä sosiaalista mediaa kuten Facebookia, Instagramia, Youtubea tai SnapChatia. Netistä haetaan tietoa ja viestikanavia käytetään yhteydenpitoon. Kiusaamisesta ja vihapuheesta netissä oli kaikilla kuitenkin runsaasti omia kokemuksia.

Pajatunnilla saa käyttää kännykkää

Pajat järjestettiin Keskuspuiston ammattioppilaitoksen Valma-luokille Metsälässä ja Espoon Arlassa sekä Pakilan yläkoulussa kasiluokkalaisille. Tunnilla sai luvalla ottaa oman kännykän esille, kertoa viimeisimpiä käyttämiään ja näkemiään asiasanoja eli hashtageja, jakaa ikävimpiä somekokemuksia sekä kertoa, mikä viesti tai kommentti on tuntunut kaikista kivoimmalle. Pajatunnilla pidettiin kiinni yhteisestä narusta mielipidevertailussa sekä leikittiin arvaa kuka  -leikkiä eläytyen vähemmistöjen rooliin. Nuoret suhtautuivat kiinnostuneesti aiheeseen ja lähtivät hyvin mukaan keskusteluun, leikkeihin ja harjoitteisiin. Lähes kaikki osasivat mallintaa tyypilliset vihapuhefraasit ja tunnistivat niitä. Lisäksi osattiin nimetä erilaisia ryhmiä ja paikkoja, joissa vihapuhetta kohdataan.

kuva2_sanoilla vaikuttamisen pajat pieni

Sanoilla vaikuttamisen pajoissa kerättiin nuorten käyttämiä häshtägejä ja pohdittiin niiden sisältöä ja vaikutusta.

Nuorten mukaan nettikiusaaminen on nälvimistä, seksuaalissävytteisiä kannanottoja ja suoria heittoja. Homottelu on edelleen yleistä. Nuorille heitot ovat läppää, mutta todellisuudessa kukaan ei pidä niistä. Moni ei koe kuitenkaan, että heitoista pitäisi tehdä vaikka ilmianto netissä. Nuoret puhuivat paljon omista ja kavereiden kokemasta vihapuheesta, mutta varsin yleisellä tasolla. Omaa toimintaa ei oikein osattu eritellä tai analysoida. Empatia, muiden huomioiminen ja yhteisöllisyys tuntuvat olevan nuorilta hukassa. Eräässä ryhmässä grooming eli netissä tapahtuva nuoren seksuaalisen hyväksikäytön valmistelu tuli yllättävän vahvasti esille. Nuorten turvataitoja pitäisikin kehittää. Ei ole hyväksyttävää, että tuntematon kysyy ”annax pesää”, kuten eräältä nuorelta naiselta oli kyselty instagramissa yksityisviestillä. Nuoria kiinnosti se kenelle voi ilmoittaa, jos saa epämiellyttäviä viestejä. Monilla oli tiedossa, että Nettipoliisi, Pelastakaa lasten chat sekä Netari auttavat hankalissa tilanteissa.

Mediakasvatusta tarvitaan edelleen

Nuorten netinkäytön uutena ilmiönä nousi esille myös se, että nuoret hakevat tietoa Youtubesta samaan tapaan kuin Googlesta. Myös siksi mediakasvatuksen määrää pitäisi lisätä entisestään. Peruskouluissa otettiin käyttöön uusi opetussuunnitelma viime syksynä. Suunnitelman mukaan monilukutaidon kehittäminen tulisi olla osa jokaista oppiaineitta. Medialukutaito on taas yksi monilukutaidon osista eikä siis ole oma oppiaine tai -kokonaisuus. Käytännössä sen käsitteleminen on opettajien oman kiinnostuksen ja viitsimisen varassa, sillä oppituntien sisältöjen suunnittelu tapahtuu työajan ulkopuolella. Resursseja maksullisiin aineistoihin tai sisältöihin ei kouluilla juurikaan ole. Siksi on tärkeää, että opettajille tarjotaan maksuttomia, medialukutaitoa vahvistavia materiaaleja, oppituntisisältöjä ja valmiita pajatunteja. Huolena on, että toiminnallista, käytännön mediakasvatusta tekevät yhdistykset, kuten Curly ry, eivät ”tuota” tarpeeksi ja siksi ovat jäämässä kiristyneessä avustustilanteessa täysin ilman tukea.

Teksti: Peppi Tervo-Hiltula ja Pipsa Sinkko-Westerholm
Kuvat:  Siiri L., 17v. ja Noora J., 17v., Mikkeli sekä Peppi Tervo-Hiltula

 

Kerro kaverille:

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn