Usein vanhempainiltoihin – erityisesti silloin, kun teemana on nettiturvallisuus – pyydetään puhujaksi psykologia, viestintäkouluttajaa tai poliisia. Heillä varmasti onkin mediakasvatukseen oma tärkeä näkökulmansa, mutta mediakasvatuksen laajan kentän asiantuntijuus harvoin asuu yhdessä päässä. Opettajilla ja nuorisotyöntekijöillä on usein kokemusta toiminnallisesta mediakasvatuksesta ja ainakin vankka tuntuma kouluprojektien organisoimiseen; ajankäyttöön ja ryhmädynamiikkaan.
Lappeenrannassa toimii Lapsi, nuori ja media- työryhmä, jossa on jäseninä lasten ja nuorten parissa toimivia ammattilaisia: psykologi, terveydenhoitaja, nuorisotyöntekijä, perhepäivähoitaja, lastentarhanopettaja, kirjastonhoitaja, kulttuurityöntekijä, opettaja. Ryhmällä on toimintasuunnitelma, johon on koottu media-aiheisia projekteja ja koulutuksia. Kokouksissa päivitetään suunnitelmaa, keskustellaan toteutuneista projekteista ja ideoidaan uusia. Monialaisen yhteistyöryhmän hyöty on, että säästytään päällekkäisyyksiltä ja saadaan apua muilta.
Opettajien, nuorisotyöntekijöiden ja harrasteohjaajien tekemät mediaprojektit versovat tyypillisesti jonkin muun asian oheen. Nuorisotoimi lähettää nuoren ulkomaille vapaaehtoistyöhön ja sitten mietitään, kuinka hänen kuulumisiaan saataisiin laajemmalle yleisölle: perustetaan blogi. Koululuokka lähtee leirikoulumatkalle ja haluaa tehdä retkensä näkyväksi sekä kouluyhteisölle että kotiväelle: tehdään verkkolehti. Koulu täyttää sata vuotta ja rehtori opettajineen haluaa koota haastatteluja, valokuvia ja videopätkiä sekä menneisyydestä että nykypäivästä: tehdään juhla-dvd.
Yksittäinen opettaja voi suunnitella ja toteuttaa luokkansa tai opetusryhmänsä kanssa vallan mainiosti mediaprojektin ihan omin päin. Hyviä tukimateriaaleja on saatavilla monesta paikasta eri medioihin liittyen. Varsinainen aarreaitta on Mediakasvatusseuran sivusto www.mediakasvatus.fi. Myös Ylen Mediakompassi www.mediakompassi.fi sisältää paljon käytännöllistä tietoa ja materiaalia. Lisäksi sanomalehtien ja aikakauslehtien liitot lähestyvät kouluja vuosittain runsaiden materiaalipakettiensa kanssa.
Usein kuitenkin auttaa, jos opettaja saa luokkaansa avukseen ”tukihenkilön”, joka voi olla media-alan opiskelija, opettajien kouluttaja tai media-alan ammattilainen, esimerkiksi toimittaja tai kuvaaja. Tässä pari esimerkkiä lappeenrantalaisten koulujen yhteistyöprojekteista.
Koulu-uutisprojekti Metakka
Uutistyön ammattilaiset, lehti- ja tv-journalistit tulevat työskentelemään luokan avuksi. Ennen varsinaista työskentelyä luokalle pidetään uutisoppitunti, jossa pohditaan uutiskriteerejä, harjoitellaan uutisen kirjoittamista ja mietitään, millainen on uutiskuva. Uutisoppitunnin jälkeen luokalla on noin viikko aikaa suunnitella aiheitaan. Uutiset – joko verkkolehti ja tv-uutiset – työstetään valmiiksi kahden työskentelypäivän aikana. Työskentely on organisoitu niin, että jokainen oppilas on oman jutturyhmänsä jäsen. Kaikille on sovittu oma rooli (toimittaja, kuvaaja, leikkaaja). Roolit auttavat suuntaamaan huomiota ja ottamaan vastuuta, mutta lopullinen vastuu jutun valmistumisesta on koko ryhmällä. Yleensä työskentelyn loppuvaiheessa kaikki hallitsevat hyvin jo naapurinkin roolin; kuvaaja editoi sujuvasti ja myös toimittaja on ottanut valokuvia ja käsitellyt niitä juttua varten.
Digikuvauspaja
Oppilaat dokumentoivat koulun tapahtumaa, esimerkiksi urheilupäivää, taidepäivää tai juhlaa. Oppilaat jaetaan pieniin työryhmiin, jotka voivat koostua eri -ikäisistä oppilaista. Ennen kuvaamista pidetään pieni opetustuokio, jossa käydään läpi kuvakulmia ja kuvakokoja. Opettaja tai valokuvaamisen asiantuntija voi havainnollistaa asiaa etukäteen valmistamillaan laminoiduilla kuvaesimerkeillä, joissa samaa kohdetta on kuvattu eri kuvakulmista. Pohditaan yhdessä, millainen kuvakoko ja –kulma olisi hyvä. Ryhmille annetaan selkeät tehtävät: kohde, kuvien määrä (paljon!) jne. Jos mahdollista, käydään tutustumassa kuvauspaikkaan jo etukäteen. Tietysti tutustutaan myös kameran toimintoihin ja asetuksiin.
Kun kuvat on otettu, ne puretaan kamerasta yksinkertaiseen kuvankäsittelyohjelmaan, jossa niitä voidaan tarvittaessa rajata ja pienentää. Jos kuvia ei haluta laittaa Internetiin, esimerkiksi verkkolehteen tai koulun kotisivulle, helppo julkaisutyökalu on PowerPoint-ohjelman valokuva-albumi. Siinä kuviin on mahdollista lisätä kuvatekstit ja esitystä voidaan katsoa jossakin koulun yhteisessä tilaisuudessa videotykiltä.
Pia Lempinen
Kirjoittaja työskentelee Saimaan mediakeskuksessa Lappeenrannassa, jossa toimenkuvaan kuuluu opettajien kouluttaminen sekä mediakasvatusaiheisten kouluprojektien tukeminen ja organisoiminen.
pia.lempinen@lappeenranta.fi
www.saimaanmediakeskus.fi