Usein vanhempainiltoihin – erityisesti silloin, kun teemana on nettiturvallisuus – pyydetään puhujaksi psykologia, viestintäkouluttajaa tai poliisia. Heillä varmasti onkin mediakasvatukseen oma tärkeä näkökulmansa, mutta mediakasvatuksen laajan kentän asiantuntijuus harvoin asuu yhdessä päässä. Opettajilla ja nuorisotyöntekijöillä on usein kokemusta toiminnallisesta mediakasvatuksesta ja ainakin vankka tuntuma kouluprojektien organisoimiseen; ajankäyttöön ja ryhmädynamiikkaan.

Lappeenrannassa toimii Lapsi, nuori ja media- työryhmä, jossa on jäseninä lasten ja nuorten parissa toimivia ammattilaisia: psykologi, terveydenhoitaja, nuorisotyöntekijä, perhepäivähoitaja, lastentarhanopettaja, kirjastonhoitaja, kulttuurityöntekijä, opettaja. Ryhmällä on toimintasuunnitelma, johon on koottu media-aiheisia projekteja ja koulutuksia. Kokouksissa päivitetään suunnitelmaa, keskustellaan toteutuneista projekteista ja ideoidaan uusia. Monialaisen yhteistyöryhmän hyöty on, että säästytään päällekkäisyyksiltä ja saadaan apua muilta.

Opettajien, nuorisotyöntekijöiden ja harrasteohjaajien tekemät mediaprojektit versovat tyypillisesti jonkin muun asian oheen. Nuorisotoimi lähettää nuoren ulkomaille vapaaehtoistyöhön ja sitten mietitään, kuinka hänen kuulumisiaan saataisiin laajemmalle yleisölle: perustetaan blogi. Koululuokka lähtee leirikoulumatkalle ja haluaa tehdä retkensä näkyväksi sekä kouluyhteisölle että kotiväelle: tehdään verkkolehti. Koulu täyttää sata vuotta ja rehtori opettajineen haluaa koota haastatteluja, valokuvia ja videopätkiä sekä menneisyydestä että nykypäivästä: tehdään juhla-dvd.

Yksittäinen opettaja voi suunnitella ja toteuttaa luokkansa tai opetusryhmänsä kanssa vallan mainiosti mediaprojektin ihan omin päin. Hyviä tukimateriaaleja on saatavilla monesta paikasta eri medioihin liittyen. Varsinainen aarreaitta on Mediakasvatusseuran sivusto www.mediakasvatus.fi. Myös Ylen Mediakompassi www.mediakompassi.fi sisältää paljon käytännöllistä tietoa ja materiaalia. Lisäksi sanomalehtien ja aikakauslehtien liitot lähestyvät kouluja vuosittain runsaiden materiaalipakettiensa kanssa.

Usein kuitenkin auttaa, jos opettaja saa luokkaansa avukseen ”tukihenkilön”, joka voi olla media-alan opiskelija, opettajien kouluttaja tai media-alan ammattilainen, esimerkiksi toimittaja tai kuvaaja. Tässä pari esimerkkiä lappeenrantalaisten koulujen yhteistyöprojekteista.

Koulu-uutisprojekti Metakka

Uutistyön ammattilaiset, lehti- ja tv-journalistit tulevat työskentelemään luokan avuksi. Ennen varsinaista työskentelyä luokalle pidetään uutisoppitunti, jossa pohditaan uutiskriteerejä, harjoitellaan uutisen kirjoittamista ja mietitään, millainen on uutiskuva. Uutisoppitunnin jälkeen luokalla on noin viikko aikaa suunnitella aiheitaan. Uutiset – joko verkkolehti ja tv-uutiset – työstetään valmiiksi kahden työskentelypäivän aikana. Työskentely on organisoitu niin, että jokainen oppilas on oman jutturyhmänsä jäsen. Kaikille on sovittu oma rooli (toimittaja, kuvaaja, leikkaaja). Roolit auttavat suuntaamaan huomiota ja ottamaan vastuuta, mutta lopullinen vastuu jutun valmistumisesta on koko ryhmällä. Yleensä työskentelyn loppuvaiheessa kaikki hallitsevat hyvin jo naapurinkin roolin; kuvaaja editoi sujuvasti ja myös toimittaja on ottanut valokuvia ja käsitellyt niitä juttua varten.

Digikuvauspaja

Oppilaat dokumentoivat koulun tapahtumaa, esimerkiksi urheilupäivää, taidepäivää tai juhlaa. Oppilaat jaetaan pieniin työryhmiin, jotka voivat koostua eri -ikäisistä oppilaista. Ennen kuvaamista pidetään pieni opetustuokio, jossa käydään läpi kuvakulmia ja kuvakokoja. Opettaja tai valokuvaamisen asiantuntija voi havainnollistaa asiaa etukäteen valmistamillaan laminoiduilla kuvaesimerkeillä, joissa samaa kohdetta on kuvattu eri kuvakulmista. Pohditaan yhdessä, millainen kuvakoko ja –kulma olisi hyvä. Ryhmille annetaan selkeät tehtävät: kohde, kuvien määrä (paljon!) jne. Jos mahdollista, käydään tutustumassa kuvauspaikkaan jo etukäteen. Tietysti tutustutaan myös kameran toimintoihin ja asetuksiin.

Kun kuvat on otettu, ne puretaan kamerasta yksinkertaiseen kuvankäsittelyohjelmaan, jossa niitä voidaan tarvittaessa rajata ja pienentää. Jos kuvia ei haluta laittaa Internetiin, esimerkiksi verkkolehteen tai koulun kotisivulle, helppo julkaisutyökalu on PowerPoint-ohjelman valokuva-albumi. Siinä kuviin on mahdollista lisätä kuvatekstit ja esitystä voidaan katsoa jossakin koulun yhteisessä tilaisuudessa videotykiltä.

Pia Lempinen

Kirjoittaja työskentelee Saimaan mediakeskuksessa Lappeenrannassa, jossa toimenkuvaan kuuluu opettajien kouluttaminen sekä mediakasvatusaiheisten kouluprojektien tukeminen ja organisoiminen.

pia.lempinen@lappeenranta.fi
www.saimaanmediakeskus.fi

Vuoden 2009 alussa ideoimme toiminnanjohtaja Ira Kinnusen kanssa, mitä kaikkea haluaisimme kasvattajille tänä vuonna tarjota. Yhtenä ajatuksena pinnalle nousi erilaista mediakasvatusta tekevien, tutkivien ja kehittävien tahojen ajatuksien koonti kuukausittaiseen kirjoitukseen tänne vanhemmille suunnattuun osioon. Ajatuksena on kertoa, mitä vuonna 2009 on tapahtunut mediakasvatuksen saralla joko suuressa mittakaavassa tai pienissä, projektikohtaisissa, ympyröissä. Oma kirjoitukseni aloittaa tämän sarjan joka kestää vuoden vaihteeseen. Vaikka vielä ainakaan ensimmäisessä kirjoituksessa ei ole kommentointimahdollisuutta, toivon minulle lähetettävän palautetta heränneistä ajatuksista.

Omakohtaisesti olen kokenut vuonna 2009 useita oivalluksia, joista suuri kiitos kuuluu opiskelutovereilleni Humanistisessa ammattikorkeakoulussa, sekä tietysti äidilleni, joka kannusti minua median tekemiseen jo pienenä. Mediasta, ja mediakasvatuksesta puhuttaessa, tunnutaan nykyään helposti unohtavan, että myös perinteinen media (kirjat ym.) ja niiden tekeminen itse, ovat mediakasvatusta. Ollessani pieni minua on kannustettu tekemään ainakin omia kirjoja, lehtiä ja radio- ja tv-ohjelmia. Kuitenkin varsinkin kirjan tekeminen, ja sen mieltäminen mediakasvatukseksi, unohtui minulta pitkäksi aikaa.

Halusin kasvattaa yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta lehtiryhmässä, joka kokoontuu viikoittain Oulunkylässä. Toin ryhmäämme suuren tyhjän kirjan, jonka nimesin lehtiryhmän ystäväni- kirjaksi. Olin koonnut erilaisilta palstoilta netistä sekä kiertokirjeistä kysymyksiä, joista mieluisimpiin nuoret saivat haluamallaan tavalla vastata. Tärkeintä oli, että vastauksesta tuli ilmi kysymys ilman, että kysymystä itsessään täytyi kirjoittaa. Tämä poiki sen, että monet vastauksista olivat kuvia. Projekti jatkuu vielä tänä syksynä, sillä intohimoisen perehtymisen vuoksi kaikki eivät ehtineet keväällä rustata omia tuntojaan kirjaan. Olen luvannut, että kun kirjaan on saatu kaikkien ryhmäläisten vastaukset, siitä otetaan kopiot ja jokainen saa oman kappaleen muistoksi kotiin.

Haluankin kannustaa kaikkia meitä aikuisia muistamaan, että meidän lapsuudestamme tutut jutut voivat olla sovellettavissa nykypäivään, ja näin välittävät hienoa perintötietoa tuleville sukupolville. Kuka esimerkiksi voisi kieltää, etteikö animaatio, jossa on käpylehmiä pääosassa, olisi hauska?

Mukavaa alkanutta syksyä!

Peppi Tervo, päätoimittaja
Curly Media
peppi.tervo ät curly.fi
041 533 6541

“Mielestäni poliisi galleriaan on hyvä idea, koska uskon, että netin kautta nimettömänä ja “kasvottomana” on paljon helpompi kertoa esimerkiksi nettikiusaamisesta”.

Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, Helsingin
nuorisoasiainkeskuksen koordinoima Netari.fi-hanke, Oulun nuorisoasiainkeskuksen Seudullinen virtuaalinuorisotyön hanke ja Oulun poliisi
toteuttivat kyselyn, joka selvitti IRC-Galleriaa käyttävien nuorten mielipidettä ja tarvetta keskustella reaaliaikaisesti poliisin ja
nuorisotyöntekijöiden kanssa internetissä. Kysely toteutettiin marraskuussa 2008 IRC-Galleriassa.

Netari.fi-hanke koordinoi valtakunnallisesti verkkonuorisotyön kehittämistä ja sen puitteissa toteutetaan nuorisotyötä verkon eri ympäristöissä, kuten Habbossa ja IRC-Galleriassa. Tällä hetkellä IRC-Galleriassa toimii nuorisotyöllinen chat-palvelu, jossa nuorisotyöntekijät ovat tavoitettavissa torstai-, perjantai- ja lauantai-iltaisin.

Tuhannet nuoret vastasivat IRC-Gallerian kyselyyn

Kyselyyn saatiin muutaman päivän aikana 7505 vastausta 13-17-vuotiailta nuorilta. Kyselyyn vastanneista valtaosa, noin 77 prosenttia, oli tyttöjä. IRC-Galleriassa oli kyselyä tehtäessä 192 854 rekisteröitynyttä 13-17-vuotiasta käyttäjää, joista tyttöjä oli hieman yli puolet (56 %) (IRC-Galleria, 2008).
Vastanneista enemmistö, 45 prosenttia, käyttää internetiä 1-2 tuntia
päivässä.

Nuorista 45 prosenttia ilmaisi, että heille on tärkeää tai erittäin tärkeää,
että IRC-Galleriassa on läsnä myös turvallisia aikuisia. Vähemmistö (15 %) nuorista ajatteli, että IRC-Galleria on tarkoitettu ainoastaan nuorille,
eikä aikuisille ole IRC-Galleriassa tarvetta.

Nuorista 28 prosenttia piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä sitä, että IRC-Galleriassa on mahdollisuus keskustella Netarin yhteisö-chatissa Poliisin kanssa Nuoret toivat avoimissa vastauksissaan esille, että poliisi
Haluttiin IRC-Galleriaan nimenomaan nuorten kysymyksiä varten, eikä valvojan roolissa.
Kyselyyn vastanneista nuorista nettikiusaamisen tai häirinnän kohteeksi
Kertoi joutuneensa viimeisen vuoden aikana 32 prosenttia. Yleisimpiä
Nettikiusaamisen muotoja olivat pilkkaavat kommentit, joita nettikiusatuiksi tulleista oli kohdannut 72 prosenttia.

Lisätietoja:
Oulun yliopisto
Projektitutkija Henna Mikkola (henna.mikkola@oulu.fi)
Puh. 08 553 3705
Future School Research -hanke

Maailman suurimman teineille suunnatun virtuaalimaailma Habbon ylläpitäjä Sulake
julkisti toisen maailmanlaajuisen nuorisotutkimuksensa tulokset.
Tutkimuskohteina olivat muiden muassa nuorten harrastukset, arvot, asenteet ja
internetin käyttö. Maailmanlaajuinen tutkimus paljastaa tuoreimmat tiedot
nuorison median käytöstä, kulutustottumuksista ja brändimieltymyksistä. Global
Habbo Youth Survey -tutkimus tehtiin 11-18-vuotiaiden keskuudessa 31 maassa ja
siihen vastasi 58 486 nuorta.

Nuorten asiantuntijuutta arvostetaan nykykoulussa yhä harmillisen vähän. Sen olemassaoloa ei opetuskulttuurin ja tietokäsityksen murroksesta huolimatta useinkaan osata hyödyntää riittävästi opetuksessa ja koulutuksessa.

Mediaskooppi järjestää nuorten mediakulttuureihin liittyvää koulutusta, julkaisee materiaalia, järjestää tapaamisia sekä esittää ja tarjoaa jäseniä erilaisiin työryhmiin, elimiin ja muihin kokoonpanoihin.

Lisätietoa Mediaskoopista: http://www.mediaskooppi.net/index.php